perjantai 30. tammikuuta 2009

Treenikuulumisia


Ajattelin vähän aktivoitua tän blogin kanssa. Mulle treeneistä kirjoittaminen on hyvä tapa selkiyttää ajatuksia ja toisinaan sitä keksii ongelmaan ratkaisun ihan vaan kirjoittamalla treeneistä. Siispä enemmän lähiaikojen treeneistä (seassa jokunen vähän vanhempi kuva tursakkeesta):

Tokoa on otettu tosiaan lenkkien yhteydessä, tuntuu toimivan hyvin. Ylipätään mulla on nyt tosi positiivinen fiilis treenaamisen suhteen vaikka treenattavaa riittää eikä aina oikein suju :) Leikitään ja siinä välissä vähän jotain. Luoksetulo on parantunut huimasti, vaikka maahanmeno tökkiikin välillä edelleen (jää seisomaan). Seisomisen olen vaihtanut sanalliselle käskylle. Kaukot etenee vähitellen, muut vaihdot sujuu ok (ellei lasketa sitä että viime treeneissä se jumitti kamalasti, ei vaihtanu ekasta käskystä). Seuraamisessa tuntuu vähän edistävän... Jäävät paranee, mutta kun olen koitannut kokonaista idaria Rita ei istu. Se tuntuu vähän hämmentyvän kun lähdenkin seisomisen jälkeen kävelemään ympäri (pysyy kyllä hyvin paikoillaan) ja se ehkä vähän vaikuttaa. Treeniä...

Ruutua otettiin tänään alustalla ja sitten vähän ilmankin. Välillä oli vähän hakemista, mutta vauhti oli ok. Leikittiin tosi paljon ja olin itsekin kropalla leikissä enemmän mukana, mitä tuntuu sopivan Ritalle. Merkki ei oikein suju, tai siis ei ymmärrä käskyä, vaikka olen yrittänyt saattaa sitä ärsykekontrolliin. Erikseen parempi, mutta ruudun kanssa tökkii. Yrittää mennä suoraan ruutuun. Ohjattu ihan vaiheessa, tänään oikein onnistunut kun kapulat ei näkynyt kunnolla. Meni pelkäksi etsimiseksi. Tarttuminen ja vauhti kuitenkin ok. Palkkasin vauhdista. Luovutuksia sitten vielä erikseen niin että kapula oli n. metrin-kahden päässä.

Istumisia on tullut vahingossa otettua odotelessa, ei ongelmaa. Rita istua tapittaa mielestäni hyvässä vireessä ja ilmeellä. Se on rauhallinen, muttei kuitenkaan nuku. Paikalla makuutakin pitäis ottaa.



Pelastustreeneissä otettiin keskiviikkona ilmasua. Ollaan haukkumista itsekseen tosiaan treenailtu, alkaa vähitellen sujua. Yksi treeniporukasta leikki Ritan kanssa ja turhautumisen kautta Rita haukkui (varmasti treenaamisella on myös vaikutusta, ei se muuten olisi sitä niin nopeasti tarjonnut). Sunnuntaina on taas treenit :) Porukka on kyllä tosi mukava ja ryhmään on päässyt hyvin mukaan. Kun treenit on kahdesti viikossa tulee porukka varmaan hyvin tutuksi.

Agiltyssä oli jo viime viikolla vähän fiilistä. Sitä ennen on tuntunut jotenkin tökeröltä. Ei mennyt viimeksikään ihan putkeen, mutta tuntui jo paremmalta. Paitsi kepit... Rita ei vaan osaan sisänmenoja kunnolla. Niitä pitäisi oikeasti opetta sille.



Olisi kiva tietää lukeeko tätä blogia koskaa kukaan. Jättäkää ihmeessä joskus kommenttiä. Mieleen tulevia treenivinkkejä saa myös aina jakaa :)

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Vaikka ja mitä...



Taas on ehtinyt sattua ja tapahtua. Joulun jäljeen muutettiin siis tänne Dresdeniin ja hyvin ollaan kotiuduttu. Lenkkeilymaastot Elben verrassa ovat varsin hyvät, jokunen hyvältä vaikuttava, joskin nyt litimärkä, treenipaikkakin on katsastettu. Lumi oli ja meni, tänä viikonloppuna on ollut ihanan keväinen sää. Kuiva asfaltti, auringon paiste, joka alkaa vähitellen jo lämmittää... :). (juu, en ole talvi-ihminen)

Agilityseura on jo löydetty ja muutamissa treeneissäkin käyty. Koulutus on totuttuun huippulaatuun (kiitos JAUn) verrattuna olematonta, mutta ainakin pääsee treenaaman ja ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja mukavia :)

Kun mahdollisuus tuli, aloitettiin tällä viikolla Ritan kanssa myös pelastuskoira treenit. Keskiviikkoisin on tottelevaisuutta ja esteitä (onko niilä joku oikea nimi?), sunnuntaisin sitten etsintää. Ainakin kai useimmiten suunnilleen niin. Myös pelastuskoiraporukka on äärimmäisen mukava :) Tottistelu meni keskiviikkona hyvin, tänään treenattiin keinua ja tikapuita, sekä vähän "ilmaisua"/"etsintään". Keinulla oli vähän ongelmia, koska se kuuluisi mennä hitaasti ja varovaisesti; sehän ei agilitykoiralta oikein onnistu. Tikkaat (jotka siis vaakatasossa) Rita oppi nopeasti; kolmannella kerralla se jo suunnilleen juoksi ne :D. Etsintä aloitettiin näkölähdöinä, minä itse maalimiehenä umpipiilossa. Tokalla kerralla pyysin Ritaa jo haukkumaan ja kyllä se ainakin jotenkin sujui. Haukkumista pitää vielä lenkeillä treenailla, pisin enemmän tai vähemmän säännöllinen sarja on ollu nyt huikeat 20 haukkua, joten tekemistä riittää.

Tokoiltukin on, tosin suurimmaksi osaksi vain luoksetuloa, jääviä, seuraamista ja kaukoja. Ruutua on yritetty muutaman kerran, mutta menee jotenkin ihan metsään, samoin ohjattu. En jaksa nyt kuitenkaan stressata, odotan että treenipaikat kuivuu ja pääse taas tekemään.

Kaukoja istu-seiso-istu vaihtoja olen opettanut nyt uudestaan. Haluan opettaa sille uuden tekniikan, niin että se pitää takajalat (aiemmin etujalat) paikoillaan. Aloin opettaa tätä kosketusalustan avulla, joka on Rita takajalan alla. Alustana on juostava fresbee, jonka Rita tuntee sen päällä olleessaan. Alustaan opettaminen vei jonkun aikaa, mutta nyt Rita tekee sen avulla jo vaihdot varsin hyvin, sisällä ja läheltä vielä. Katsellaan tuleeko tästä mitään :)

Mitäköhän muuta... Rita ehti jo käymään eläinlääkärilläkin. Yhtenä päivänä se oli lenkin jälkeen rauhaton, ei suostunut seisomaan, vinkui ja nuoli mahaansa, joka oli kuitenkin pehmeä eikä turvonnut. Vajaa tunti sitä katseltiin ja sitten lähdettiin eläinlääkäriin, jossa Rita oli kuitenkin jo parempi. Ell ei keksinyt mitään vikaa ja illalla Rita oli jo ihan oma itsensä.