Pää kolmantena jalkana

On nää lenkkimaastot "suur"kaupungissa kyllä ihan kamalat

...joka paikkaan menossa nimittäin. Tai ainakin melkein; kiirettä harvemmin, mutta jotain tulee aina keksittyä. Jotta tässä bloggauksessa säilyisi joku selko aloitan vanhimmista tapahtumista ja yritän laitella vähän väliotsikoita.

Alkuun ilmoitusasiaa:
Kuvat ovat siirtyneet uuteen osoitteeseen: http://picasaweb.google.com/hundfotos
Ihastuin Picasan helppouteen, joten galleria vaihtaa taas osoitetta. Kuvia tulee toivon mukaan päiviteltyä useammin ja niitä tulee olemaan enemmän :). Tai ei ehkä sittenkään, koska mun parempi (ja jo polttovälinsäkin takia käytetympi) objeektivi meni hajottamaan tarkennuksensa (en mä oikeesti itehny sille edes mitään). Rahalahjoituksia otetaan auliisti vastaan, mikäli jollakulla sattuu olemaan ylimääräistä rahaa :D. Lupaan tulla kuvaamaan koiraasi/koiriasi kunhan kerkiän...

26.4 Koiravaellus Moritzburgin lähistöllä

Pallon perässä

Kun pelastuskoiratreeneja ei tuolloin ollut (kuten usein sunnuntaisin) päätin lähteä mukaan koiravaellukselle/yhteislenkille kun mukaan oli tulossa pari tuttuakin. Julkisillakin näytti pääsevän paikalle mukavasti, joten en alkanut suotta kyselemään kyytiä - olisi ehkä kannattanut. En olettanut että S-Bahn olisi ollut 15 min myöhässä. Sen seurauksena missattiin tietty bussi. Hetken kalastelun jälkeen sain Mandyn numeron käsiini ja kyselin tietäisikö hän miten paikalle voisi päästä - noh, Mandy päätyi sitten lopulta hakemaan meidät joutuen ajamaan vielä aika reitin kiertotietä... On nää saksalaiset vaan niiin avuliaita - ainakin koiraihmiset - tuli taas kerran huomattua.


Jarrut epäkunnossa

Myöhästyttiin sitten vähän paikalta ja päädyttiin tekemään muutaman muun kanssa oma vaellus, joka osoittautui varsin hyväksi ideaksi, koska alunperin suunniteltu reitti oli täynnä pyörälijöitä - jolloin koirat joutuu tietty kutsumaan vähän väliä luo (hihnassa niitä nyt sentään pidetä :D ). Kuljeskeltiin sitten omia, rauhallisia polkuja.


Mandyn jumalaisen kaunis kangal (?) Kimba

Agilitykisat 1-3.5
Ekat agilitykisat piiitkään aikaan - ja se kyllä näkyi :D. Lähdettiin seurasta isolla porukalla (etenkin seuran kokoon nähden, kymmenisen henkeä taidettiin yhteensä olla) matkaan ja yövyttiin teltoissa torstai-illasta alkaen. Iltaisin grillailtiin ja höpistiin mukavia :). Oli kyllä mukava reissu, vaikka ne radat nyt ei ehkä ihan putkeen mennetkään. Seurakaverit tsemppas mukavasti ja autteli rataantutustumisissa ym. Kisat on täällä muuten vielä varsin pieniä, noin sata startti oli kai yhteensä :) Ja kaikki osallistujat on paikalla koko päivän, jolloin tunnelma on ihan erilainen.


Beagle Reki lentävinen korvineen

Perjantaina oli aamusta virallian agilityrata, josta tais tulla hylky. Enhän mä enää edes muista, kontaktit oli kuitenkin ok. Iltapäivällä epävirallinen hyppyrata sekin ilman kummempaa menestystä. Lauantaina agilityradalta taas kai hylky ja (epäviralliselta) hyppäriltäkin jotain virheitä. Sunnuntaina oli epävirallien agilityrata jonka sai suorittaa kahteein kertaa ja me sitten Ritan kanssa napattiin vihdoin nolla, molemmilla kerroilla vieläpä. Mutta oli se rata kyllä ihan äärimäisen helppokin, niinkuin jo mielestäni aiempinakin päivinä. Sijoitus oli 2./31. Lauantaina saatiin lisäksi "kauimpaa tullut kisaaja"-palkinto :D. Edellisenä päivänä palkinto jaettiin vanhimmalle kisaajalle, joka oli yli 80(!!).

Täällä lauantaina hyppyrata

9.5 pelastuskoiranäytöksessä
Pelastuskoiraporukoilla oli näytös, jossa me Ritankin kanssa oltiin mukana. Vähän tokoiltiin ja näytettiin temppuja :D Niin ja Rita kerjästi tietysti onnistuneesti rapsutuksia. Mukava päivä, jonka jälkeen lähdettiin vielä agilitykentälle tokoilemaan ja agiliitämään.

10.5 eläinpuistossa
Käytiin Katjan ja Ritan kanssa Moritzburgissa sellasessa mukavassa eläinpuistossa - kerrankin oli (melkein kaikilla) eläimillä kunnolla tilaa. (Kyllä muuten otti pattiin että kameran teleputki oli silloin jo rikki. Eläimistä olisi varmasti saanut hienoja pärstäkuvia)


Rita ihmettelee villisikaa


... ja kauriita.


Katja ja Rita

15.5 puistossa ja eläinlääkärissä
Lähdettiin Katjan, Frankin ja Ritan kanssa tallustelemaan Großer Garteniin. Paluu matkalla Rita jäi odottelemaan autoon kun käytiin ostoksilla. Palatessa autossa odotti osittain syöty (xylitol)purkkapurkki ja iloisesti häntää heiluttava Rita. Xylitolhan on koirille vaarallista joten pirautettiin sitten ell, joka käski tulla oksetuttamaan koira sinne. Se kävikin aika vikkelästi; piikki takamukseen, kahden minuutin päästä Rita oksensi purkat pihalla (huh, olisi voinut käydä pahemminkin), vartin päästä maha oli tyhjä, jolloin Rita sai toisen piikin joka sai koiran normalisoitumaan. Rita olikin heti ihan oma iloinen itsensä. Päivystysaikaan (Ritan erikoisalaa) tästä vartin käynnistä sai tietty pulittaa ihan mukavan summan.


Tulevaa
Huomenna (aikaisin aamulla...) on auton suunta kohti Lübbenauta ja tokokoetta. Treenit on kyllä menneet jota kuinkain surkeasti; tunnari katosin keskiviikkona ihan kokonan. Rita nostelee nykyään vääriä, jos haistelee ollenkaan. Ja ohjattua se ei osaa edellenkään. Joten mennään viettämään kivaa päivää mukavassa seurassa ja palataan kokemusta rikkaampana. Lupasin autella järkkäämisessä ja mulle onki langetettu varsin ikävä tehtävä; valokuvaus :). Toivon mukaan saan jostain kameraan tai vähintään linssiä lainaan että sais jotain edustavia kuvia aikaseks.

Ensi viikonloppu vierähtää agilitykisoissa jossain Berliinin suunnalla ja sen jälkeen olisi vielä tiedossa yksi tokokoekin. Paluu alkaa uhkaavasti lähestyä, valitettavasti...