Talvi - kevät - syksy - talvi - kevät - talvi

Sitä rataa tuntuu vuodenajat vaihtelevan, näin vajaan kahden kk kokemuksella. Välillä on (vähän) lunta, välillä ihanan kuivaa ja aurinkoista. Nyt on loskaa... Ohessa kuvia viimeviikkoiselta retkeltä Saksin Sveitsi (wikipediasta ongittu tyhmältä kuulostava suomennos Sächsische Schweiz'sta). Olen laitaillut, ja lataan vähitellen lisää, kuvia osoitteeseen http://dogphotos.1g.fi. Sekä uusia että vanhoja otoksia.



Agilitytreeneihin ei olla hetken päästy oman sairasteluni ja treenien (agility ja pelastuskoira) päällekäisyyksien takia, ylihuomenna kuitenkin suunnataan taas agilitykentälle.

Pelastuskoiratreenejäkin jäi parit välistä, mutta nyt ollaan taas päästy treenailemaan. Viime lauantaina oltiin paloasemalla nostelemassa koiria ohjajijeen. Rita roikkui mukana varsin rennosti, kuten lähes kaikki muutkin koirat.

Tokoiltu onkin sitten kohtuullisen ahkerasta ja tokokokeeseen on ilmottauduttu - apua! Koe on 4.4 Berliinissä ja mua jännittää jo nyt IHAN KAMALASTI, liikkeenohjaajan avustuksella ei varmaan päästä treenaamaan, joten jännittä miten kaikki kehässä sujuu (siis koiran takia) ja sen lisäksi pelkään etten ymmärrä liikkeenohjaajaa... Eikä kaikki liikkeetkään ihan suju, mutta onhan tässä vielä treeniaikaa. Sen suhteen en siis (vielä) panikoi.




Nyt onkin siis ajankohtaista miettiä miten liikkeet sujuu ja miten niiden kanssa edetään.

Paikalaan makuu:
- treenattu hyvin vähän, ei ainakaan pitäisi olla ongelmia
- toistoja esim. agility-/etsintätreeneissä (häiriötreeniä)
- alkua ja loppua pitää treenata, eli vahvistaa sivulla pitkään odottamista(häiriökäskyttäjän kanssa jos mahdollista) sekä istuen että maaten


Paikallan istuminen
- otettu vähän (en tosin ole ollut piilossa)
- samoin tähän toistoja häiriössä


Seuraaminen
- liian löysää ja väljää, etenkin oikealle käännökset, myös takapäänkäyttö voisi olla parempaa
- lyhyttä pätkää, haukuttamista väliin/alkuun? (kokeiltu, pysyy seuratessa hyvin hiljaa)
- kaarta ja käännöksiä oikealle
- varottava ettei ala edistää
- heti lähtöjen jälkeen palkkaamista
- Ja(/Jep) vastauksen ehdollistamista: koira sivulla -> "ja" -> leikkiä
- askelsiirtymät on ihan tyydyttävät



Idari:
- alkaa pikkuhiljaa toimia!!! (*kopkopkop*) Sen jälkeen kun sain jäävät irtona edes jotenkuten (huonohkosti) toimimaan aloin ketjuttaa liikettä etuperin (alunperin ajatus oli tehdä se takaperin, mutta jotenkin ajauduttiin tähän). Rita tuntuu hiffaafan idean (seiso - istu - maahan) ja on tehnyt monta onnistunutta idaria (yhdessä seisoi istomisen)! (vieläkin *kopkopkop*). Jäävät sinällään voisivat olla nopeampia, mutta en jaksa siihen nyt puuttua, muuten kuin satunnaisesti palkkaamalla eri kohdissa idaria. Mä niin toivon ettei tää levähdä ennen kisoja!

Luoksetulo:
- parempikin voisi olla, mutta ei se ihan katastroofikaan ole. Vauhti on ok, mutta pysähdykset venyy toisinaan
- olen vähitellen ottanut myös pidemmältä matkalta (jopa yli koematkan), jolloin etenkin seisominen huonompi. Kokeillaan jos ihan vaan toistot auttaisi (ensin läheltä vahvistetaan vähän ja sitten pidemmällä matkalla)
- Rita on puolivahingossa oppinut että ensin on seisominen ja sitten maahanmano - ei haittaa. Pitää vain muistaa ettei ota maahan menoa ensin, koska se on silloin ihan kamala. Luulen että sekä seisominen että maaahanmeno on parempia kun Rita tietää kumpi on tulossa, en siis näe syytä korjata "ongelmaa".

Ruutu
- se paranee! (taas *kopkopkop*)
- ensimmäisellä kerralla ruudussa on ollut aina alusta, nyt menee sinne ihan ok, eikä edes useimmiten yritän oikoa merkkiä (kopkopkop). Vauhti ruutuun on ok, merkille ihan liian hidas (ja merkki on vino, mutta se ei ole iso ongelma). Ilman alustaakin menee jo mukavasti. Pysähtyminen venyy helposti, joskus. Hankalaa ajoittaa käskyä kun ei tiedä miten se pysähtyy. Joskus ennakoi ja silloin pysähtyy nopeasti - joskus ei
- jatketaan samaan malliin
- loppuosaa otettu hyvin vähän, himmaa (kai? itselläni kun ei ole silmiä selässä, valitattavasti) vähän ennen kun on sivulla (tippuu raville). On myös tullessaa liian väljä. Jotain pitäis varmaan keksiä, ideoita?



Ohjattu nouto
- enemmän tai vähemmän kesken. Ritalla on ollut hankaluuksia nähdä kapuloita treenipellolla (eikä johdu edes kulmakarvoista, ne on kynitty) ja treenit on menneet etsimiseksi. Kokeiin viime kerran laittaa kapuloiden tilalle merkit. Vein se THE Merkille valmiiksi (koska se olisi varmaan mennyt ihan sekaisin jos olisin yrittänyt lähettää sen sille). Muut merkit (3kpl) oli 10mm The Merkin takana,7m välein toisistaan - eli lähes kuten kapulat kokeessa. Sujui oikein hyvin :) Jokunen virhe taisi tulla, mutta hiffasi jutun. Lisäsin reunimmaisten merkkien eteen noutokapulat (merkit takana suunnistusapuna). Sujui molempiin suuntiin hyvin, kapulaan tarttumisessa oli merkin takia vähän ongelmaa, mutta ne toivon mukaan häipyy merkkien mukana. Etenkin kapulan palautusvauhti oli hyvä! Luovutuksia otin jokusen erikseen (ok).
- ensi kerralla otan ensin merkit + kapulat yhdistelmällä, sitten kokelen jättää merkit pois
- tarkoitus on että Rita oppisi kapuloiden paikat ja suunnistaisi sinne vaikkei kapulaa heti näkisikään. Katsotaan kuin käy...

Hyppynouto
- metallia on otettu vähän sisällä ja kerran ulkona, ihan vaan tarttumista ja maasta ottoa. Sujunut ok:sti. Luovutusta parisen kertaan, on hidas kun metalli suussa on niin ikävä liikkua...
- hyppyä ei olla otettu, mutta agilitykentällä on sellainen. Keskiviikkona voisin siis uhkarohkeana kokeilla hyppynoutoa, ensin puulla ja sitten metallilla. Ei pitäisi olla pahaa ongelmaa (kopkopkop)

Tunnistusnouto
- otettu kerran jopa vieraiden kapuloiden kera, ei näyttäisi olevan ongelmaa. Otin silloin ensin yhdellä taskussa pitkään hajustuneella pari luovutusta (etsi heinikosta, ei vielä vieraita), sitten samalla kera vieraiden ja lopussa otin vieraista yhden, hajustin vähän ja laitoin etsittäväksi. Silloin Ritalla kyllä kesti, se haisteli oikeaa selvästi muita pidempää - ja päätyi kyllä lopulta oikeaan. Olin tyytyväinen että Rita haisteli ensin kaikki ja otti oikean vasta sitten suuhun - en tykkää (eikä kai tuomaritkaan?) jos koira pudottelee omaa. Vauhtia olisi kyllä saanut olla rutkasti enemmän - etekin palautuksissa (toi ravilla).
- vauhtipalkkaa ja toistoja

Kaukot
- köhköh... Tökkii, onnistuu joskus, joskus ei
- otettu suurimmaksi osaksi yksittäisiä toistoja (s-i ja i-s vielä toisinaan huonoja, s-m ja m-s myös :/, m-i myös jumii välillä), pari kertaa pidempiä sarjoja. Kaikki läheltä (max 7m)
- toistoja.... Paljon. Takapalkkaa? Matkaa pitäisi myös pidentää.

Muuta:
- palkkaamattomuutta pitää muistaa ottaa. Otettu kerran tai kaksi. Pidemmässä seuraamisessa lössähtää aika pahasti. Alkaa jätättää ja on väljä. Plääh. En oikein tiedä mitä tälle keksisin.

Treenikuulumisia

Ajattelin vähän aktivoitua tän blogin kanssa. Mulle treeneistä kirjoittaminen on hyvä tapa selkiyttää ajatuksia ja toisinaan sitä keksii ongelmaan ratkaisun ihan vaan kirjoittamalla treeneistä. Siispä enemmän lähiaikojen treeneistä (seassa jokunen vähän vanhempi kuva tursakkeesta):

Tokoa on otettu tosiaan lenkkien yhteydessä, tuntuu toimivan hyvin. Ylipätään mulla on nyt tosi positiivinen fiilis treenaamisen suhteen vaikka treenattavaa riittää eikä aina oikein suju :) Leikitään ja siinä välissä vähän jotain. Luoksetulo on parantunut huimasti, vaikka maahanmeno tökkiikin välillä edelleen (jää seisomaan). Seisomisen olen vaihtanut sanalliselle käskylle. Kaukot etenee vähitellen, muut vaihdot sujuu ok (ellei lasketa sitä että viime treeneissä se jumitti kamalasti, ei vaihtanu ekasta käskystä). Seuraamisessa tuntuu vähän edistävän... Jäävät paranee, mutta kun olen koitannut kokonaista idaria Rita ei istu. Se tuntuu vähän hämmentyvän kun lähdenkin seisomisen jälkeen kävelemään ympäri (pysyy kyllä hyvin paikoillaan) ja se ehkä vähän vaikuttaa. Treeniä...

Ruutua otettiin tänään alustalla ja sitten vähän ilmankin. Välillä oli vähän hakemista, mutta vauhti oli ok. Leikittiin tosi paljon ja olin itsekin kropalla leikissä enemmän mukana, mitä tuntuu sopivan Ritalle. Merkki ei oikein suju, tai siis ei ymmärrä käskyä, vaikka olen yrittänyt saattaa sitä ärsykekontrolliin. Erikseen parempi, mutta ruudun kanssa tökkii. Yrittää mennä suoraan ruutuun. Ohjattu ihan vaiheessa, tänään oikein onnistunut kun kapulat ei näkynyt kunnolla. Meni pelkäksi etsimiseksi. Tarttuminen ja vauhti kuitenkin ok. Palkkasin vauhdista. Luovutuksia sitten vielä erikseen niin että kapula oli n. metrin-kahden päässä.

Istumisia on tullut vahingossa otettua odotelessa, ei ongelmaa. Rita istua tapittaa mielestäni hyvässä vireessä ja ilmeellä. Se on rauhallinen, muttei kuitenkaan nuku. Paikalla makuutakin pitäis ottaa.



Pelastustreeneissä otettiin keskiviikkona ilmasua. Ollaan haukkumista itsekseen tosiaan treenailtu, alkaa vähitellen sujua. Yksi treeniporukasta leikki Ritan kanssa ja turhautumisen kautta Rita haukkui (varmasti treenaamisella on myös vaikutusta, ei se muuten olisi sitä niin nopeasti tarjonnut). Sunnuntaina on taas treenit :) Porukka on kyllä tosi mukava ja ryhmään on päässyt hyvin mukaan. Kun treenit on kahdesti viikossa tulee porukka varmaan hyvin tutuksi.

Agiltyssä oli jo viime viikolla vähän fiilistä. Sitä ennen on tuntunut jotenkin tökeröltä. Ei mennyt viimeksikään ihan putkeen, mutta tuntui jo paremmalta. Paitsi kepit... Rita ei vaan osaan sisänmenoja kunnolla. Niitä pitäisi oikeasti opetta sille.



Olisi kiva tietää lukeeko tätä blogia koskaa kukaan. Jättäkää ihmeessä joskus kommenttiä. Mieleen tulevia treenivinkkejä saa myös aina jakaa :)

Vaikka ja mitä...

Taas on ehtinyt sattua ja tapahtua. Joulun jäljeen muutettiin siis tänne Dresdeniin ja hyvin ollaan kotiuduttu. Lenkkeilymaastot Elben verrassa ovat varsin hyvät, jokunen hyvältä vaikuttava, joskin nyt litimärkä, treenipaikkakin on katsastettu. Lumi oli ja meni, tänä viikonloppuna on ollut ihanan keväinen sää. Kuiva asfaltti, auringon paiste, joka alkaa vähitellen jo lämmittää... :). (juu, en ole talvi-ihminen)

Agilityseura on jo löydetty ja muutamissa treeneissäkin käyty. Koulutus on totuttuun huippulaatuun (kiitos JAUn) verrattuna olematonta, mutta ainakin pääsee treenaaman ja ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja mukavia :)

Kun mahdollisuus tuli, aloitettiin tällä viikolla Ritan kanssa myös pelastuskoira treenit. Keskiviikkoisin on tottelevaisuutta ja esteitä (onko niilä joku oikea nimi?), sunnuntaisin sitten etsintää. Ainakin kai useimmiten suunnilleen niin. Myös pelastuskoiraporukka on äärimmäisen mukava :) Tottistelu meni keskiviikkona hyvin, tänään treenattiin keinua ja tikapuita, sekä vähän "ilmaisua"/"etsintään". Keinulla oli vähän ongelmia, koska se kuuluisi mennä hitaasti ja varovaisesti; sehän ei agilitykoiralta oikein onnistu. Tikkaat (jotka siis vaakatasossa) Rita oppi nopeasti; kolmannella kerralla se jo suunnilleen juoksi ne :D. Etsintä aloitettiin näkölähdöinä, minä itse maalimiehenä umpipiilossa. Tokalla kerralla pyysin Ritaa jo haukkumaan ja kyllä se ainakin jotenkin sujui. Haukkumista pitää vielä lenkeillä treenailla, pisin enemmän tai vähemmän säännöllinen sarja on ollu nyt huikeat 20 haukkua, joten tekemistä riittää.

Tokoiltukin on, tosin suurimmaksi osaksi vain luoksetuloa, jääviä, seuraamista ja kaukoja. Ruutua on yritetty muutaman kerran, mutta menee jotenkin ihan metsään, samoin ohjattu. En jaksa nyt kuitenkaan stressata, odotan että treenipaikat kuivuu ja pääse taas tekemään.

Kaukoja istu-seiso-istu vaihtoja olen opettanut nyt uudestaan. Haluan opettaa sille uuden tekniikan, niin että se pitää takajalat (aiemmin etujalat) paikoillaan. Aloin opettaa tätä kosketusalustan avulla, joka on Rita takajalan alla. Alustana on juostava fresbee, jonka Rita tuntee sen päällä olleessaan. Alustaan opettaminen vei jonkun aikaa, mutta nyt Rita tekee sen avulla jo vaihdot varsin hyvin, sisällä ja läheltä vielä. Katsellaan tuleeko tästä mitään :)

Mitäköhän muuta... Rita ehti jo käymään eläinlääkärilläkin. Yhtenä päivänä se oli lenkin jälkeen rauhaton, ei suostunut seisomaan, vinkui ja nuoli mahaansa, joka oli kuitenkin pehmeä eikä turvonnut. Vajaa tunti sitä katseltiin ja sitten lähdettiin eläinlääkäriin, jossa Rita oli kuitenkin jo parempi. Ell ei keksinyt mitään vikaa ja illalla Rita oli jo ihan oma itsensä.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaa...

Kovin lumista täällä ei tosiaan ole, mutta eipähän ole niin kylmäkään. Rita riemuistee kuvassa etukäteen saamastaan lahjasta :)

Hurjan paljon on tässä välissä ehtinyt tapahtua, en kuitenkaan ehdi nyt kirjoittaa sen tarkemmin. Tärkeimpänä kuitenkin mainittakoon että minä ja Rita muutamme tällä viikolla Dresdeniin, eli toiselle puolelle Saksaa. Rita ja perheen riiseninarttu eivät sitten tulleetkaan juttuun keskenään, joten parempi näin.

Terveisiä Saksasta!

Hmm, mistähän sitä aloittaisi. Elokuu vierähti kielikurssilla, ilman omaa koiraa oleminen oli kyllä välillä aika ikävää, mutta onneksi se on nyt ohi :). Rita lensi viime viikon maanantaina Tukholman kautta Hampuriin josta hostvanhempani sen ystävällisesti noutivat.

Eniten etukäteen jännitti miten Rita tulee toimeen perheen muiden koirien kanssa, erityisesti toisen nartun, Carlan, kanssa. Yhteiselo on kuitenkin lähtenyt sujumaan oikein hyvin :). Aikuisille riiseneille Rita ei sano mitään ja väistää tarvittaessa. Tekee varmaan Ritalle hyvää kun se ei ole koiralauman pomona.

Pitänee vähän esitellä tätä paikallista koiralaumaa (kuvasta puuttuu yksi partasuu):


Luita jaossa.

Vanhimpana jäsenenä Opi, toiselta nimeltään Herkules, 11v riiseniuros. Rauhallinen kaveri. Papereiden mukaan pippuri & suola, mutta käytännossä miltein musta.

Carla,musta riiseninarttu 6v (leikattu), on tullut kanssa kodinvaihtajana.




Pienimpänä musta käppänä Captein vajaa 2v, uros sekin.



DJ on 15 kuinen musta riiseni jätkä. Energinen kakara.



Keskiviikkona saapui vielä yksi ihastuttava partasuu: Frisbee 9 viikkoa :). Musta riiseniuros sekin. Pentukuume senkun nousee. Ehkä mä kuitenkin vielä maltan mieleni. Aika riivio, mutta suloinen sellainen. Tosi ihana kaveri kuitenkin. Ja tietty pari kuvaa Frisbeestäkin.




Se on jännää miten helposti kaikki tulee toimene keskenään. Koirat syo kylki kyljessä, niille annetaan luita, heitellään frisbeetä (ei koiraa :D), lattioilla on leluja...

Ritakin on kovasti innostunut frisbeen noutamisesta :)




Koirien lisäksi täällä asustaa kolme kissaa (joista yksi on välillä sisällä, muut aina ulkona), vuohia, hevonen ja poni.

Brandy 37v!



Vuohia



Kissa




Ritan kanssa on vähän treenailtu, tilaa löytyy treenaamiseen löytyy onneksi riittämiin ihan omastakin pihasta :). Lähinnä koiratanssiin ollaan keskitytty, koska puolen toista viikon päästä on edessä esiintyminen paikallisessa koirien päivässä. Vähän ollaan noudon luovutusta ja kaukoja otettu lisäksi. Ritan lisäksi olen pikkusen treenaillut DJn ja Carlan kanssa. Moottoria löytyy kyllä vähän eritavalla :)

Se on menoa nyt

- tai oikeastaan vasta huomenna. Noh, lähtö on kuitenkin käsillä. Kamat on pakattuna ja koirallekin nyt lento varattuna.

Maanantaina kävin treenailemassa agilitykentällä. Ensin otin Ritan kanssa pientä pätkää ja vähän kontakteja. Ei oikein sujunut, ei kääntynyt ja kontakteilla oli aika hidas. Plääh. Lisäksi väsähti helteen takia ja oli jotenkin todella jähmeä. Kyllikinkään kanssa ei mennyt ihan nappiin. Meillä ei ollut kouluttajaa joten treenailtiin itsekseen. Puomi ja A sujui ihan hyvin, keinulla himmailee turhia. Kepit on edistynyt, samoin rengas. Molemmat on kuitenkin IHAN kesken vielä. Tehtiin harjoitus jossa treenattiin leikkauksia. Ne ei kyllä yhtään sujunut, koska Kyllikki ei vaan ymmärrä sitä. Se ei osaa kääntyä oikeaan suuntaa. Toisin päin (koira oikealta puolelta vasemmalle) meni vielä jotenkin, mutta toista kautta pyörähti AINA.

Tiistaina kävin katsomassa kun Riitta (Jantunen-Korri) ja Pekka (Korri) treenasivat vähän tottista ja tokoa omien koiriensa kanssa. Kyllä paimenkoirat on niin erilaisia, käytöksessä näkyy kyllä mihin ne on jalostettu.

Keskiviikkona, eli eilen, oli Ritan agilitytreenit, jotka meni kyllä ihan nappiin :). Ekalla radalla tehtiin nolla, ellei lasketa että otin An kahteen kertaan (juoksi läpi ekalla). Alun pakko valssia vähän hiottiin ja siitä tuli tosi hyvä, se selvästi toimii Ritalla. Kokeiltiin yhtä toista kohtaa sylkkärillä, se sujui niinkin. Toisella radalla (tai radan pätkällä pikemminkin) unohdin itse radan (toista kertaa ikinä!). Sekin meni kuitenkin pienellä treenaamisella ihan sikahyvin (meni kyllä ekallakin nollalla kun muistin). Jäi hirmuisen hyvä mieli treeneistä, kääntymisetkin meni hyvin. Ritalla oli vauhtia ja itsekin muistin liikkua. Jee!

Saas nähdä milloin blogi päivittyy seuraavan kerran. En tiedä miten pääsen koneelle, mutta enköhän mä joskus tätä päivitä. Maililla saa varmaan parhaiten kiinni :)